torstai 10. tammikuuta 2013

Tunnustuksia


Sain Häivähdykseltä Kotipoluilta-blogista haasteen ja tuommoisen hurjan kauniin tunnustusnapin. Kiittelen kovasti.  Melkoinen etana minusta kyllä on tullut, kun näihin vastaaminen on "niin pitkissä kantimissa" (mahdetaanko tuota sanontaa käyttää muualla kuin täällä Etelä-Pohjanmaalla?), mutta parempi kai myöhään kuin ei ollenkaan.
Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat - jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle ja ilmoita siitä heille
- kerro itsestäsi kahdeksan asiaa
Tässä niitä tulee:

1. Minulla on kaksi tatuointia: kuuta ulvova susi olkavarressa ja kämmenselkään ristiä roikotteleva rukousnauha ranteessa. Lohikäärmettä persuksiin en ottanut, kun aviomies ennusti, että näky voisi olla pelottava, kun takamus iän myötä leviää..Nyt se aiheuttaisi jo kauhua ja vavistusta ;)

2. Meillä on tällä hetkellä viisi kissaa ja kolme koiraa. Tykkään kaikista 
eläimistä ihan hirmuisesti.

3. En ole kahteenkymmeneen vuoteen syönyt muuta lihatuotetta kuin kalaa.
4. Olen kokeillut (liian) monta ammattia. Viimeisimmässä (psykologian, filosofian ja uskonnon ope + opo) tunsin viimein olevani omalla alallani.
5. Asun 150 vuotta vanhassa talossa.

6. Persoonallisuuteni on kummallinen kokoelma toisilleen näennäisesti vastakkaisia piirteitä. Siitä on koitunut elämän varrella ongelmia.

7. Pidän paljon elokuvista 

8. Haluaisin tehdä enemmän tämän maailman, ihmisten, eläinten ja luonnon hyväksi.

Haasteen kauniine nappeineen tahtoisin tuupata eteenpäin Hannalle, Rantakasville, Ailalle, Mamma N:lle, Villiviinille, Vilukissille, Annille ja  Saretskalle. Vassokuu ( sanoi rantaruottalaanen)

Partapappaa en haasta, kun ei se yhtään tykkää tämmöisistä ;)

14 kommenttia:

  1. Kiitos kauniista napista! Haasteeseen pyrin vastaamaankin, hämäläisittäin tietenkin aika nopeasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salamannopeaa toimintaa. Ei tämä minun kotihämäläiseni vaan ;)

      Poista
    2. No, katso listauksestani se kohta 1.

      ;DD

      Poista
  2. Tunnustuksesi on luettu ja muistiin taltioitu...käytetään joskus sua vastaan tai puolesta, heh. Pitkin kantimis...sanoit ihan oikein, mutta en itsekään tiedä sanotaanko niin missään muualla? Iso kiitos napsita ja tunnustuksesta!!! Minä otin mukaani enkä anna Ryyssonilleni!

    VastaaPoista
  3. Tatuointeja ranteessa ja kämmenselässä :o ! Kuva on varmasti hieno, mutta itse olisin ollut kauhuissani, että se sattuu luihin ja verisuoniin - tai valtimoon!? Olisin ennemmin uskaltanut laittaa lohikäärmeen sinne topatumpaan paikkaan :) Ehkä sinun on helpompi ymmärtää paradokseja muissa ihmisissä, elämässä ja uskossa, jos sinun pitää pärjätä niiden kanssa itsessäsikin? Surullista, että olet joutunut jättämään tuollaisen ammatin. Psykologian, filosofian ja uskonnon tietämyksestä on varmaan iloa ja hyötyä ammatin ulkopuolellakin. Tuon taustan kirjoituksistasi huomaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Optimistisempina aikoina olen yrittänyt ajatella, että se paradoksien ymmärtäminen tosiaan saattaa olla helpompaa tällaisella luonteella...ainakaan en tunnista itsessäni taipumusta olettaa asioiden olevan yksiuloitteisia..

      Poista
  4. Napsukka on tosi nätti, kiitos!
    Mutta uuuhh... kahdeksan on niin iso luku, tänään vasta opettelimme lukua viisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;D Nou paniikkia. Vastaat, jos jaksat.

      Poista
  5. Kiitos! Kahdeksan asiaa kerrottu, mutta tänään ei sitä enää voinut eteenpäin laittaa. Tuli nälkä :) .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syöminen on pääasiallinen elinkeino. Ei sitä parane laiminlyödä ;)

      Poista
  6. Kiitos, Millan :-)

    Vastaan mielelläni pian. Heti kun ei stressaa. Tai on aikaa. Tai en ole väsynyt. Siis aika pian ;-)

    VastaaPoista
  7. Kotipoluilta minäkin lähden kahdeksan oman asiani luo. Jännä nähdä, miten tällaisessa jutussa tutustakin bloggaajasta löytyy uusia juttua, joite ei ole ennen huomannut. Tatutointisi on jäänyt ainakin minulta väliin.

    VastaaPoista

Sano vaan